sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Pentujen kuulumisia

Aika on vierähtänyt hurjan nopeaa siitä kun ensimmäiset Sääskisuolaiset lensivät pesästä. Kaikista pennuista on jotain kuulumisia saatu, osasta lähes viikoittain :) Suurin osa on ehtinyt osoittaa jo kiinnostusta hirviinkin, tiettävästi pennuista siis ainakin Jeni (Siiri), Tella (Sira), Senja, Sini, Särö (Sumu) ja Riski (Sepe) ovat saaneet jonkinlaisen hirvikontaktin, Jeni jopa kaadonkin verran. Kiire ei näiden kanssa kuitenkaan vielä ole ja ensi syksy paremminkin näyttää mitä pennuista alkaa kuoriutua.

Sini jäi siis kotiin kasvamaan ja se on kyllä oikeastaan juuri sitä mitä siitä osasi kuusiviikkoisena odottaakin. Hyväntahtoinen viipottaja, ei mikään nössö, mutta pärjää varsin hyvin meidän lauman jatkona eli hyväksyy paikkansa porukan kuopuksena. Sinistä tuskin tulee koskaan emänsä korkuista, voi olla ettei paljon jämttinartun alamitasta yli mene, mutta pentueen pieninhän se on koko ajan ollutkin. Se on saanutkin lempinimen Sintti joka sopii sille hyvin. Sini viihdytti syksyn itseään haukkumalla meidän lammasmammoja, mammat antoi pennunviuhakkeen harjoitella rauhassa. Joskin pakkohan sitä hommaa oli alkaa rajoittaa kun Sini olisi mielellään haukkunut lampaita tuntitolkulla... Hirvenkin se pari kertaa ehti syksyn aikana löytää, mutta haukkumiset jäi lyhyeksi kun hirvet karkkosi, selkeästi kiinnostusta kuitenkin oli ja jonkin matkaa karkulaisia jäljestikin. Sinissä on virtaa kyllä vaikka muille jakaa, mutta edelleenkin siitä löytyy sellainen pieni sylipentu joka antaa tehdä kynsien leikkuut ym. aivan rauhassa. Herkkähaukkuinen se on, yleensä ilmoittaa ensimmäisenä kaikesta ja kissalle on ihan pakko haukkua vieläkin, mutta pikkuhiljaa turhan haukkuminen on vähentynyt kun mörköiät on ohitettu. Katsotaan mitä tämän ensimmäisen juoksun jälkeinen aika tuo tullessaan.





Siiri eli nykyisin Jeni on ehtinyt vaikuttaa Ranuan lisäksi jopa Jämtlannissa asti. Jenistä on kasvanut kaunis koiraneiti ja se on ehtinyt haukkua hirveäkin jo yhden kaadon verran. 




Senja jäi Taivalkoskelle ja on ehtinyt myös vähän haukahdella hirveä. Senjaa ollaan nähtykin pariin kertaan luovutuksen jälkeen. Senjalla on ollut myös jo ensimmäinen juoksu.




Sira eli Tella elelee Oulunsalossa pohjisnartun kaverina. Tellan haukkui pennuista ensimmäisenä hirveä ja varsin hienosti vielä. Myös Tellalla vaikuttaa olevan energiaa, jota se oli mm käyttänyt sohvan uudelleen muotoiluun... :) Tella on nyt aloittanut myös ensimmäisen juoksunsa.




Sani asustelee Taivalkoskella. Sanista ei vielä ole kuvia vaikka voisin käydä sitä vaikka itsekin joskus kuvaamassa. Joskus lähellä on niin kaukana :) Sani ei ole vielä haukkunut hirveä ja on metsässä aika lähellä liikkuva, vaikka pentuna olikin melkoisen itsenäinen ja rämäpää. Toivon mukaan ensi syksyyn mennessä se on saanut itseluottamusta metsällä kulkemiseen.

Sumu eli Särö muutti Ristijärvelle vanhemman jämttinartun kaveriksi. Säröllä oli ollut nyt loppusyksystä pari onnistunutta hirvikosketusta ja omistaja piti sitä varsin lupaavana alkuna. Jossain vaiheessa toivon mukaan ehdin käydä Särö-poikaa moikkaamassa. 

Sepe eli Riski muutti myös Ristijärvelle. Se on nimensä mukaisesti kuulemma aika Riski kaveri ja vielä kovin pentumainen, mutta lyhyen hirvikosketuksen sekin oli loppusyksystä saanut ja päässyt ihan haukkumaankin.


Sisu jäi Taivalkoskelle. Vielä ei ole tullut kuulumisia että olisi hirvityöskentelyä tullut, mutta ehtiihän sitä ensi syksynäkin. 

Kasvattajana on aina mukavaa saada pennuista kuulumisia ja kaikkein eniten siinä luovutushetkellä jännittää sitä katoaako kasvatti kuin tuhka tuleen. Näin ei ole onneksi Sääskisuon Ässien kohdalla käynyt ja kiitokset siitä pentujen omistajille :) 

Seuraavat Sääskisuolaiset on jo suunnitelmissa ja katsotaan saadaanko ne alulle vuodenvaihteessa. Uros on päätettynä ja nyt siis toivotaan astutuksen onnistumista. Seuraavien mahdollisten Sääskisuolaisten emä on sijoitusnarttuni Wilma josta löytyy tarkempaa tietoa sen omalta sivulta. Uroksesta enemmän sitten kun pennut on saatu alulle. Tuleva pentue on siis paimensukuisia lapinkoiria.

Nyt kuitenkin rauhoitumme joulun viettoon ja haluamme toivottaa Sääskisuon Ässien omistajille, pentujen sukulaiskoirien omistajille, koiriemme kasvattajille ja kaikille tämän lukeville oikein hyvää ja rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2015!



perjantai 25. heinäkuuta 2014

Kaikki pennut löytäneet kodit

Hieman viiveellä tosin tulee tämä päivitys, Senja muutti omien ihmistensä luo jo heti heinäkuun alussa ja Siirikin lähti uuteen kotiin 11.7. Senja jäi paikkakunnalle ja Siiri muutti Ranualle ja sai nimekseen Jeni.

Kuvia Sinin ja Siirin (Jeni) temmellyksestä ennen kun Sini jäi yksin





Siiristä (Jeni) on tullutkin jo kuvakuulumisia. Oli nostanut korvat melkein heti pystyyn uudessa kodissa :)


Sini ei ole ollut moksiskaan painikavereiden katoamisesta, onhan sillä Rássista melkoisesti kaveria. Nyt helteiden aikaan on vietetty aikaa melkein päivittäin järven rannalla jossa Sini on päässyt kahlailemaan veteen ja onhan tuo jo pari kertaa pulahtanut laiturilta järveenkin... Käytiin myös ensimmäisellä rokotuksella eikä neiti edes huomannut koko pistosta. Samalla on harjaantunut myös autossa kulkemiseen. Ja haukkua tästä neidistä irtoaa, milloin millekin, tällä hetkellä on menossa jonkin sortin mörkövaihe, aikamoinen mielikuvitus vaikuttaa neidillä olevan ;)









Nyt kun ensimmäiset Sääskisuolaiset on saatu onnellisesti uusiin, hyviin koteihin, on seuraavat suunnitelmat jo mielessä. Rássi kävi tällä viikolla luustokuvissa ja polvitutkimuksessa ja samalla otettiin myös TGA-testi jolla kartoitetaan riskiä sairastua kilpirauhasen vajaatoimintaan. Polvet oli 0/0, luustokuvien tulokset selviää kun kuvat on käyneet Kennelliitossa, mutta mitään erikoista kuvissa ei näkynyt. Sitten pitäisi alkaa katselemaan aikaa silmätarkastukseen ja varailemaan luonnetestipaikkaa.

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Sisu ja Sani lensivät pesästä

Viime viikolla kaksi viikaria lähti uusiin koteihinsa, joskin molemmat jäivät paikkakunnalle. Sisu lähti kuvasta poiketen maailmalle pystykorvaisena, Sanin korvat sen sijaan ovat vielä kovin pehmeät.

Sisu
Sani
Kolmen kopla jäi vielä meitä viihdyttämään, ettei ihan tylsää tulisi. Kotiin jääneet pennut eivät ole sisarusten häipymisestä olleet moksiskaan, mutta saas nähdä kuinka Sinillä aika kuluu jos se tämän viikon jälkeen onkin yllättäen yksin. Torstaina selvinnee sekin asia. Tuoreita kuvia vipeltäjistä.

Sini, Sani ja Siiri

Siiri ja Sani

Siiri

Siiri

Siiri

Siiri

Senja

Senja

Siiri

Rássi ja Siiri

Senja

Siiri ja Sini

Senja

Sini

Sini ja Siiri

Siiri ja Sini

Siiri

Sini ja Siiri

Sini ja Siiri

Senja

Senja, Sini ja takana Siiri

Senja

Siiri

Peto, Sini ja Rássi

Senja

Sini