sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Mistä Hukalle loppuelämän koti?

- Hukka on saanut uuden, mukavan kodin lapsiperheestä Taivalkoskelta :) Kiitos kaikille kotia tarjonneille!-

Nyt on päädytty siihen, että Hukalle yritetään löytää loppuelämäksi koti, jossa se saisi enemmän ihmisten seuraa eli saisi olla mukana arjessa niinkuin lapinkoiran kuuluisi.


Hukka eli Nutukas Haltinhukka on nyt 8-vuotias kastroitu lapinkoirauros. Luonteeltaan se on ihmisystävällinen ja avoin, tykkää lapsista vaikkei ole lapsiperheessä edes kasvanut. Elänyt koiralaumassa ikänsä, eli on myös koirasosiaalinen, mutta joskus suhtautuu vieraisiin uroksiin epäilevästi, narttujen kanssa tulee hyvin toimeen, samoin pentuja sietää hyvin. Hieman äijämäinen käytökseltään, reviirin merkkailu ulkona tärkeää ja juoksunartut saa pään kastroinnista huolimatta hieman pyörälle. Viime vuosina kuljettu hyvin vähän hihnalenkkejä eli hihnakäytöksessä voi olla parantamisen varaa, johdonmukaisuudella saa kuitenkin varmasti paljon aikaan. Ei ole kuitenkaan remmirähjä. Tykkää vetää valjaissa eli hiihtäessä tai juostessa kiva lenkkikaveri. Vahtii ulkona helposti haukkumalla reviiriään, mutta sisällä ei hauku. Tottunut myös kissoihin ja poroihin, porotöissä käytetty porojen ajamiseen pelloilta.

Hukan kanssa on ehditty harrastella monenlaisia juttuja, mutta ei mitään erityisen aktiivisesti tai tavoitteellisesti. Lisää Hukan elämästä tähän mennessä sen omalla sivulla.

Hukka on muuten ollut ikänsä perusterve, ei rapsutteluja, mahavaivoja, korvatulehduksia tms. mutta sillä on parivuotiaana todettu molemmissa silmissä perinnöllinen kaihi. Tutkimuksen tehneen eläinlääkärin mukaan ei todennäköisesti tule koiraa ikinä haittaamaan, eikä näkökyvyssä ole kyllä vieläkään ollut huomattavissa muutoksia. Hammaskiveä tahtoo kertyä (viime syksynä puhdistettiin ja muuten suu ok) ja alhaalta edestä on tapaturmaisesti lähtenyt pieniä etuhampaita. Tällä hetkellä runsas turkki ja varsinkin takapään/hännän karvoja joutuu selvittelemään ajoittain.

Toivoisin että Hukalle löytyisi koti mielellään omakotitalosta, jolloin se voisi olla paljon myös ulkona, mutta tottuu todennäköisesti aika helposti ihan sisäkoiraksikin, kunhan saa tarpeeksi liikuntaa/aktivointia. Tärkeintä kuitenkin, että uusi koti olisi sitoutunut pitämään Hukan sen loppuelämän ajan (joka voi olla vielä jopa 6-7v) ja että se ei joudu pelkästään häkkiin pihan perälle vaan saa elää ihmisten seurassa mahdollisimman paljon. Kyselyt sähköpostilla saaskisuon(at)gmail.com (koska työn takia puhelimitse vaikeampi tavoittaa).  -Merja





Kesän ja syksyn kuulumisia

Rássin osalta pentuhommat ei taaskaan onnistaneet, onnistuneesta astutuksesta huolimatta pentuja ei tullut. Vielä on harkinnassa yritetäänkö Rássille enää pentuja vai jääkö Sääskisuon lapinkoirapentueet tällä erää Wilman pentueeseen. Yötaivaan Valoista keväällä meillä vieraillut Iina on käynyt kesän aikana myös terveystarkastuksissa ja tuloksena hienosti lonkat A/A, kyynärät 0/0 ja polvet 0/0.

Petran on päässyt Villen kanssa viettämään aika tiiviin kuukauden metsästyshommissa. Päässyt ajamaan karhua, jäljestämään liinassa monet jäljet ja ensimmäinen ihan Petran oma kettukin on kaadettu. Petralle on alustavasti suunniteltu pentuja alkuvuodesta eli joulukuun juoksuun. Uroksesta lisää myöhemmin.

Pitkästä aikaa koirien kanssa on ulkoilutettu myös kameraa, tässä siitä todisteita.


























tiistai 14. kesäkuuta 2016

Uudet tuulet

Melkein vuosi on vietetty nyt hiljaiseloa päivitysten osalta joten korjataan tilannetta. Sääskisuon kennel jakautui vuoden vaihteen tietämillä kahteen osoitteeseen ja samalla väheni myös koiramäärä. Nora ja Sini saivat hyvät, metsästävät kodit Ruotsista ja muuttivat sinne jo lokakuussa. Petra ja Hukka jäivät asumaan Villen luo vanhaan kotiinsa ja Peto ja Rássi muuttivat minun kanssa kylälle opettelemaan rivitaloelämää. Kennelnimi säilyy toistaiseksi vielä yhteisissä nimissä ja eiköhän nimelle vielä tulla pentueita rekisteröimään, vaikka täysin tarkkoja suunnitelmia ei tällä hetkellä ole. Rássille kokeillaan mahdollisesti nyt kesän juoksusta pentuja, mutta katsotaan miten käy. Petralle pentusuunnitelmia on mahdollisesti ensi kevääksi. Petran ja Hukan kaveriksi muutti reilu kuukausi sitten uusi tuulahdus, itäsiperianlaika uros Jeti. Jeti ei tosin ole meidän omistuksessa vaan sijoitettuna Villelle toiselta kasvattajalta. 

Sääskisuon Ässät täyttivät keväällä jo kaksi vuotta. Riskistä (Sepe) tuli syksyllä jo käyttövalio ja se on ehtinyt käydä jo monet näyttelyt joista aika tasaisesti tuloksena EH. Riski kävi myös ensimmäisenä terveystarkastuksissa, mutta valitettavasti silmistä löytyi gRD eli verkkokalvon kehityshäiriö joten Riskistä ei tuon takia ole jalostuskoiraksi. Onneksi ei ilmeisesti koiraa tule haittaamaan. Lonkat kuvattiin tuloksella C/B ja kyynärät 0/0. Sisaruksista muita ei ole vielä terveystarkastettu, mutta ainakin hirvet vaikuttaa kiinnostavan, sillä kaikki ovat jo haukkutyöskentelyjä saaneet.

Riski
Nuoremmat Sääskisuolaiset, Yötaivaan Valot, ovat nekin nyt jo yli vuosikkaita. Näistä Nasti eli Neiti Kuunsäde on ehtinyt jo käymään terveystarkastuksissa tuloksin lonkat B/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0 ja selässäkään ei lonkkakuvien perusteella mitään poikkeavaa. Silmätkin muuten terveet, mutta toisesta silmästä puuttui kyynelkanavan aukko. Nasti on jo lupaava pelastuskoiran alku ja yllättänyt emäntänsä monet kerrat oppimiskyvyllään. Pennuista Iina eli Kuunkajon Neito pyörähti kyläilemässä pari viikkoa sitten, oli kyllä niin paljon emänsä oloinen että! Iina menee mahdollisesti syksyllä terveystarkastuksiin, DM:n osalta se jo onkin todettu terveeksi. 

Iina
Sen verran on syksyltä jäänyt kuulumisia kirjoittamatta, että Rássin kanssa läpäistiin paimennuksen esikoe Kiimingissä päivän parhain pistein. Täytyy myöntää, että enää en juuri muista kokeesta mitään muuta kuin että jännitti ihan kauheasti kun oltiin vielä päivän viimeinen koirakko, mutta Rássi teki hienosti töitä. Siinä oli oikeastaan meidän etappi paimennuksessa kisailun suhteen, itselle riittää, että koirasta on nähtävissä viettiä ja ominaisuuksia ja se on hommaan koulutettavissa, Enempää ei tarvitse, koska töitä se tuskin tulee enää lampaiden kanssa tekemään ja minulla ei kun ei tippaakaan kilpailuviettiä ole:) Pari kuvaa kokeesta, kuvat ottanut Taru Vallius.




Pentueiden sivut on vielä päivittämättä, mutta jospa saisin ne ajantasalle kesän aikana:)